Mt Alyeska ja Alaska Wildlife Conservation Center

Meidän lauantain reitti kulki Anchoragesta, Girdwoodin kautta Alaska Wildlife Conservation Centeriin.

Lauantaina ajeltiin 45 min matka Anchoragesta pieneen Girdwoodin kylään. Kävimme siellä lounaalla ja sen jälkeen matkamme jatkui läheiseen Mt Alyeska resorttiin, josta pääsee vaijerihissillä vuoren päälle. Vuorelle voi myös patikoida ja alaspäin pääsee mm. maastopyörällä. Varsinkin tuo pyöräily näytti tosi hauskalta touhulta. Harmi kun ei ollut pyörää vaikka tämän mahan kanssa ei olisi varmaan kovin järkevää laskea alas vuorenrinnettä.

Matkan varrella nähtiin hirviemo poikasensa kanssa.

Girdwoodista näkymä Mt. Alyeskalle päin.

Vaijerihissi

Hissiä odotellessa.

Meidän pikku kikkarapäät. Ihme että näin suorahiuksisesta äidistä voi tulla tuollaisia kikkurapäitä.

Ylhäälle pääsee myös perinteisillä hiihtohisseillä.

Sylissä Olivia.

Katse kaukaisuuteen.

Korkeammalta virtaa lumesta sulanutta vettä.

Näillä hisseillä pääsee ylös asti. Laskettelukausi on täällä pitkä, muistaakseni lokakuusta toukokuuhun. Tämän laskettelukeskuksen rinteitä peittää paksuin lumikerros koko USA:ssa.

  

Vuorilta suuntasimme Alaska Wildlife Conservation Centeriin, jossa on loukkaaantuneita tai orvoksi jääneitä eläimiä. Paikka on tosi kiva, koska eläimillä on paljon tilaa liikkua. Osa eläimistä päästetään takaisin luontoon, mutta osa jää sinne pysyvästi. Keskuksessa oli mm. kaksi pientä hirven vasaa, jotka olivat vain muutaman kuukauden ikäisiä. Niitä ei voida ikinä päästää takaisin vapauteen, koska ne ovat liian tottuneita ihmisiin.

Alaska Wildlife Conservation Center

Saksanhirviä.

Hirvi.

Myskihärkä.

Karhuja

Karhuja.

Lisää karhuja.

Tämä nuoripari pääsi syöttämään hirvenvasoja.

Suomalaisille tuttuja poroja. Jason toi mulle synttärilahjaksi muutama viikko sitten poronlihaa täältä Alaskasta ja tein siitä käristystä. Oli ihan yhtä hyvää kuin Suomessakin. Täältä kun lähdetään takaisin Kaliforniaan niin täytyy ostaa ainakin muutama kilo mukaan. 

Takaisin kotiinpäin ajellessa poikettiin vähän katsastamassa Anchoragen ulkopuolella sijaitsevaa asuinaluetta, joka tieltä päin katsottuna näytti hienolta. Viime postauksessa valitin kuinka talot ovat niin rähjäisiä, niin tämä alue teki sitten poikkeuksen. Isoja hienoja taloja ja hyvin hoidettuja pihoja. Silmä lepäsi näissä maisemissa. Alueen taloista suurinosa oli amerikkalaistyylisiä, mutta muutamia hyvin moderneja pohjoismaalaisiakin taloja löytyi. Parasta tuolla alueella asumisessa on varmasti upeat näkymät merelle.

Reissussa meni koko päivä ja voisi kuvitella, että tytöt olisivat olleet aika väsyneitä kun olimme ulkosalla koko päivän ja käveltyäkin tuli useampi kilometri. Mitä vielä, kymmenen aikaan olivat vielä hereillä eivätkä olisi halunneet nukkumaan. Tämä valoisuus taitaa vaikuttaa heihin aika paljon, koska koko viikon ovat nukahtaneet myöhään ja heränneet normaalia aikaisemmin.

Tänään me jatkettiin Alaskan luonto teemalla ja käytiin elokuvissa katsomassa DisneyNature elokuva Bears. Siinä seurataan äitikarhua ja hänen kahta pentuaan koko vuoden ajan. Todella kiva filmi, suosittelen.