keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Uusi koti osa I

Ostimme oman kodin Rocklinista, joka kuuluu Sacramenton esikaupunkialueeseen. Tykästyimme Rockliniin monestakin syystä. Tärkeimpänä oli hyvä koulupiiri, mutta olin myös kaivannut mukavia ulkoilumaastoja, joita ei oikein Sacramentosta löydy. Sacramento on laaksossa ja sen vuoksi todella tasainen ja muutenkin vähän tylsä ulkoiluun. Rocklin sen sijaan sijaitsee lähellä Sierra vuoristoa ja tässä on ihan lähellä ihan patikointiinkin sopivia alueita. 

Meidän talossa on neliöitä tarkalleen 226m2. Olohuoneita on kaksi, samoiten ruokailutiloja. Edellä mainittu tilanjako on aika tyypillinen amerikkalaisissa kodeissa. Makuuhuoneita on 4 ja vessoja 3, kaikissa on myös suihku ja kylpyamme. Lisäksi löytyy tiestysti keittiö. Autotalli on ns. tandem malli, johon mahtuu vierekkäin kaksi autoa ja lisäksi toiselta puolelta talli jatkuu pidemmälle ja ihmiset käyttävät sitä aika usein varastona, niin myös me. 

Meillä on vielä paljon tavaroita hankintalistalla, joten koti ei ole vielä valmis. En välttämättä tykkää laittaa kuvia keskeneräisestä "projektista", mutta tässä varmasti menee hetki jos toinenkin ennenkuin kaikki hankinnat on tehty.

Alue on mukavan rauhallinen ja kaikkien pihat on hyvin hoidettuja, vaikka sitä ei ole mitenkään erikseen säädelty, niinkuin monilla alueilla on. Tässä näkymiä kadulta molempiin suuntiin.


Pihassa on paljon erilaisia ruusuja ja ikivihreitä, koivukin löytyy. Mä en ole ikinä ollut mikään viherpeukalo, mutta tuossa pihassa olen joutunut puuhaamaan jo useampaan otteeseen. Autotallin vieressä näkyvä puu olisi tarkoitus kiskoa veke viikonlopun aikana. Talon oikealla puolella on ihka oikea koivu :)







Kotioven edessä koivu.
Sisääntullessa meillä on amerikkalaiseen kotiin epätyypillisesti eteinen. Täällä nimittäin monessa kodissa kävellään suoraan olohuoneeseen. Eteinen on malliltaan pyöreä.
    
(valaisin vaihtuu vielä jossakin vaiheessa)
Tässä vielä havainnollistavampi kuva eteisestä.  

Eteisestä eteenpäin katsottaessa näkyy "arkiolohuoneeseen".Vasemmalla perällä on keittiö ja oikealle käännyttäessä yksi makuuhuone, kylpyhuone ja ovi autotalliin.


Käytävälle on päässyt näytille erinäisiä esineitä. Ikonit ovat äitini tekemiä ja alahyllyn arkku on appivanhemmilta, jotka ovat tuoneet sen Guatemalasta. Block lamppu ja Iittalan tuikut muistuttavat tietysti Suomesta.


Sisääntulosta oikealle on olohuone ja vasemmalle puolella ruokailuhuone. Olohuone on vielä aika keskeneräinen. Sinne on hakusessa jotain seinille, verhot sekä pitkä lipasto yhdelle seinälle. Tila on todella korkea, noin seitsemän metriä.




Ruokailuhuone on varmaankin ainoa huone, joka on täysin valmis. Sinne on myös päässyt meidän ainoa Suomesta tuomamme "huonekalu", nimittäin Eero Aarnion puppy :) Olen iloinen, että se pääsi uudessa kodissa näkyvälle paikalle. Täällä ei kukaan tietenkään tiedä mikä se on ja se herättääkin aikatavalla hilpeyttä. 



Ettei tule kuva ähky, niin jääköön taloesittely tällä kertaa tähän ja jatketaan taas seuraavalla kerralla.

Veikka kävi kylässä

Veli kysyi, että teenkö oikein oman postauksen hänen visiitistään meille ja lupasin sellaisen vääntää :)
Vuotta nuorempi veljeni oli siis meillä käymässä kaksi viikkoa. Me muutimme perjantaina ja veli tuli seuraavana päivänä. Sanomattakin siis selvää, että meillä oli aika kiireiset kaksi viikkoa kun yritimme järjestellä ja laittaa uutta kotia ja samalla tietysti viettää aikaa ja näyttää paikkoja veljelle. 

Tässä muuttoauto edellisen talon edessä.

 Ja tässä puunataan uutta taloa edustuskuntoon :)

 Haettiin Olli veli San Franciscosta. Parasta reissussa oli tietysti lentokenttäjunalla ajelu.

Vihdoin se Olli tuli, kyllä sitä odotettiinkin.

Old Sacramento on kiva paikka ja siellä käytiin jätskillä ja käveltiin ympäriinsä.



Yksi hauskimmista päivistä oli kun lähdettiin Ollin kanssa muutaman tunnin ajomatkan päähän paikkaan nimeltä Moaning Cavern luola. Ryömimme ja kiipeilimme maan alla luolastossa kolmen tunnin ajan. Homma oli melko rankkaa, eikä sovi kovin huonokuntoisille tai ahtaanpaikankammoisille. Aukot josta ryömimme olivat tosi ahtaita ja välillä tuntui, ettei tuosta lävestä voi mahtua lävitse. Tässä poseeraataan seikkailun jälkeen. Samalla reissulla kävimme katsomassa jättimäisiä punapuita läheisessä luonnonpuistossa.



 Olli ehti myös tapaamaan osan ystävistäni sunnuntai grillailun merkeissä. Päivä oli ihanan lämmin ja lapset leikkivät vesipyssyillä.


Yhtenä päivänä käytiin fairytale townissa, jossa tytöt saivat hienot käsimaalaukset. 

Olli vei tyttärelleen tuliaisiksi Frozen juttuja Disney kaupasta. Tässä alla tytöt leikkimässä kyseisessä kaupassa.
Säät suosivat ja käytiin ystävän luona uimassa.

Mä niin tykkään tästä seudusta mihin me muutettiin. Tämäkin alla näkyvä upea ulkoilualue on 15 minuutin ajomatkan päässä meiltä. Tästä ihan läheltä alkaa Sierra vuoristo ja jo 30km päässä tästä meiltä voi olla lunta.

Olli matkan kohokohta oli varmasti lykkäillä tyttöjä näillä hervottoman kokoisilla ostoskärryillä. 
Ihan viimeiseksi lähdimme rannikolle Santa Cruziin kahdeksi yöksi. Emme olleet siellä aikaisemmin käyneet, mutta tykkäsin kyllä tosi paljon paikasta. Ranta oli kivan leveä ja sieltä löytyi mm paljon huvipuistolaitteita ja tietysti liian paljon hyvää syötävää. Olli kävi myös kokeilemassa surffausta opettajan johdolla. Viimeisenä iltana lasten nukkumaan mennessä lähdimme veljen kanssa "yksille". Arvaatte varmaan kuinka kävi - oltiin tappiin asti. Itse olin liikkeellä samoissa vaatteissa, jossa olin ollut koko päivän rannalla. Ei ollut kauhean hehkeä olo lähteä baariin, mutta extempore biletysreissut on kyllä hauskimpia ja tavattiin mukavia tyyppejä joiden kanssa juhlittiin. 


 Olli "people watching".









Lauantaina Jason lähti kotiin lasten kanssa ja me Ollin kanssa lähdimme San Franciscoon. Olimme yötä Fisherman wharfilla ja melko pikaiseen kierrettiin kaupungin nähtävyydet. Ollin lento lähti sunnuntai iltana ja kun olin heittänyt hänet kentälle ajelin kotiin. Oli ihanaa olla rauhassa hotellissa ja kävellä pitkin kaupunkia ihan aikuisessa seurassa. Tuli aika tarpeeseen tälle kotiäidille. On tämä meno meillä välillä aikamoista ja Ollikin ihmetteli, että miten tälläistä voi jaksaa päivästä toiseen :) Itse mietin kyllä välillä ihan samaa, hahaha.