Living California: Off to Alaska

Täällä on taas muutoksen tuulia, me nimittäin lähdetään koko perhe Alaskaan. Jasonin työnantaja tarvitsee häntä siellä joka viikko kolmen kuukauden ajan, ja kun on vauvakin kohta tulossa niin olisi liian hankalaa olla kahdessa eri paikassa. Tämä koko juttu tapahtui tosi nopeasti ja nyt työnantaja etsii meille asuntoa ja autoa. Alaskassa on tällä hetkellä kiireinen turistisesonki ja kaikki asunnot ja vuokra-autot ovat tosi kalliita. Siellä on muutenkin kallista, joten nyt hinnat ovat siis todella pilvissä. Asunnon ja auton lisäksi he maksavat meille bensat ja ruoat. Me pidetään kuitenkin tämä Sacramenton talo, niin on sitten joku paikka johon palata syyskuun lopussa. Lähdön piti olla jo 7.7, mutta sitä oli pakko siirtää viikolla eteenpäin koska asuntoa ei löydy niin nopeasti. Toisaalta hyvä siinä mielessä, että Jasonilla on ensi viikolla tyräleikkaus, joten meitä olisi ollut raskaana oleva ja tyräleikattu monen matkalaukun ja kahden lapsen kanssa muuttamassa Alaskaan :)

Tätä tilannetta tietysti "hieman" mutkistaa se, että mä olen jo 30. raskausviikolla ja vauva pitäisi sitten synnyttää siellä Alaskassa. Suomessa asiassa ei olisi mitään ongelmaa, sen kun soittaisi uuteen neuvolaan ja seuranta jatkuisi siellä. Täällä kaikki on yksityistä ja lääkäritkin voivat valita asiakkaansa. Soitin erääseen paikkaan ja he sanoivat, että eivät halua ottaa uusia asiakkaita jotka ovat yli 30. raskausviikon. Soitin heti toiseen paikkaan ja he hieman empien pyysivät täkäläistä klinikkaa faksaamaan heille mun potilastiedot. Soittelin omalla klinikalleni ja jouduin käymään siellä täyttämässä papereita, jotta he voivat faksata mun tiedot Alaskaan. Nyt sitten odottelen 7-10 päivää tietoa siitä, että ottavatko he minut asiakkaakseen. Tuli hieman sellainen heitteillejätetty olo.

Tuli tässä liuta muitakin asioita hoidettavaksi kiireisellä aikataululla, koska tyttöjen preschoolin aloitusta piti siirtää ja voimistelusta pyytää 3kk taukoa. Kaikki täällä kotona pitää olla valmiina vauvaa varten, joten viime viikonloppuna käytiin ostamassa sänky ja kaikkea muuta kotona tarvittavaa. Jason on jo vienyt mukanaan Alaskaan tyttöjen turvaistuimet (nekin piti ostaa uudet jotta mahtuvat kaikki kolme takapenkille) vauvan kaukalon ja ensi viikolla hän vie rattaat.
Rintareppu, vaatteita ja mm.kapalo ostettiin jo täältä, koska en ole varma kuinka hyvä valikoima Anchoragessa on ja toisekseen täällä Californiassa on edullisempaa kuin siellä. Muutama juttu jää tosin vielä sinnekin ostettavaksi. On se kyllä kamalaa kuinka paljon rahaa sitä saa uppoamaan vauvan tuloon. Omasta mielestäni ei olla ostettu mitään turhaa, mutta toisaalta tavarat eivät ole ihan sieltä halvimmasta päästä. Nyt kun on kokemusta vauva-ajasta niin sitä on tarkempi niiden tuotteiden ominaisuuksista, mikä tietysti näkyy hintalapussa.

Ennen lähtöä eletään ihan normaali arkea. Tytöt käy päivittäin uimakoulussa ja ovat siellä oppinneet kaikenlaista. Sophia osaa jo "uida" yhden metrin verran. Tänään mentiin uimakoulusta suoraan ostoskeskukseen ja oltiin siellä 4,5 tuntia. On se kiva kun noiden kanssa voi kierrellä kauppoja niinkin pitkään, vaikka välillä toki syötiin, käytiin leikkipaikalla ja Disneykaupassa. Tytöt saivat tänään taas paljon katseita ja kommentteja ja Sophia jossain välissä sanoi mulle, että "äiti noi kaikki ihmiset tietää että me ollaan twins". Toinen kaksosuuteen liittyvä juttu on, että tytöt ovat tässä lähiaikoina alkaneet pitämään toisiaan kädestä kiinni heille uusissa tilanteissa. Seisovat vierekkäin ja molempien kädet automaattisesti alkavat hapuamaan toisen kättä. Supersöpöä :)