Viikonloppu

Juuri viime postauksessa taisin mainita, että me ei kotona juuri viihdytä ja saatetaan lähteä yön yli reissuille ihan hetken mielijohteesta. Perjantaina oli juuri sellainen päivä. Jason tuli kotiin töistä tavallista aikaisemmin ja kotimatkallaan oli saanut idea lähteä Lake Tahoelle. Mä varasin hotellihuoneen, heitin kamat kasaan ja hypättiin autoon. Meiltä Lake Tahoelle on parin tunnin ajomatka. Järvi sijaitsee vuoristossa vajaan 2000m korkeudessa Kalifornian ja Nevadan rajalla. Se on Pohjois-Amerikan suurin vuoristojärvi ja tilavuudeltaan toisiksi suurin, heti Suurien Järvien jälkeen. Talvella järven läheisyydessä pääsee laskettelemaan ja hiihtämään lukuisissa hiihtokeskuksissa, kesällä paikka on mainio vesiurheiluun. 

Matkareitti Sacramentosta Lake Tahoelle.

Sacramentossa on kesällä tosi kuuma ja oli mukava päästä hetkeksi pakoon hellettä. Järvellä lämpötila oli +25C tienoilla, eli juuri sellainen sopiva kesäkeli. Tosin varjossa se tuntui jopa hieman viileältä kun on jo vähän tottunut näihin 35c+++ lämpötiloihin. Kun me lähdettin matkaan Sacramentosta auton mittari näytti +39c ja yhdessä vaiheessa vuoristossa oli vain +13c, tuli siis nähtyä aika vaihtelevia kelejä tuon parin tunnin ajomatkan aikana. 

Kuvia en kauheasti ottanut, mutta alla niistä muutamia. Ensi kerralla täytyy käydä tutustumassa myös järven eteläosaan, tällä kertaa reissu jäi vähän lyhyeksi kun en saanut nukuttua hotellissa kuin pari tuntia ja edellisenä yönä unet jäi myös vähäiseksi (näitä raskauden ihanuuksia).

Ensimmäisenä päivänä oli vähän pilvistä.

Toisena päivänä aurinko paistoi ja vietimme aamupäivän rannalla.

Tytöt oli onnessaan kun saivat leikkiä rannalla.

Olivia.

 Meillä koittaa viikon päästä vähän erilainen arki kun Jason alkaa reissaamaan Alaskaan joka viikko. Hän siis lähtee aikaisin maanantai aamuna ja tulee takaisin lauantain vastaisena yönä. Meillä on siis ennaltamäärittämättömän ajan vain viikonloppu isi. Ajankohta ei ole ehkä ihan paras mahdollinen kun mä olen ollut niin väsynyt tämän raskauden takia, mutta näillä mennään. Kaikkeen tottuu ja sainhan mä meidän muutonkin hoidettua yksin, siihen verrattuna tämä on toivottavasti piece of cake. Toivottavasti vauva ei synny kun Jason on Alaskassa . Mun tuurilla tässä käy juuri niin :)