Jäätikköristeily Whittierissä

Sunnuntaina suuntasimme auton nokan kohti Whittier nimistä kylää. Se sijaitsee vajaan 1,5 tunnin ajomatkan päässä Anchoragesta. Tässä alla kartta havainnollistamaan sijaintia.

Whittierillä on todella mielenkiintoinen historia. Se sai nimensä vuonna 1915 runoilija John Whittierin mukaan ja toisen maailman sodan aikaan USA perusti sinne tukikohdan. USA käytti Whittieriä satamana polttoaineen ja muiden tarvikkeiden tuomiseen Alaskaan. Vuodesta 1943 rautatien valmistuttua armeija käytti Whittieriä myös joukkojen tuomiseen Alaskaan. Rautatien loppupätkä kulkee vuorensisällä 4 kilometriä pitkässä tunnelissa. Armeija rakensi tuon tunnelin vain 11kk aikana, he louhivat tunnelia molemmista päistä samaan aikaan. Vuodesta 2000 asti tunneliin on päästetty myös autoja. Tunneli on yksikaistainen, joten sinne pääsee vain aikataulun mukaisesti, noin tunnin välein. Whittieriin tulo kannattaa siis suunnitella tarkkaan, tai pahimmassa tapauksessa joutuu odottamaan 45min tunnelin aukeamista.

Tuolla edessäpäin maksetaan $12 tunnelimaksu.

Sitten jonotetaan.

Tuolta pääsee tunneliin.

Armeija rakensi kylään myös kaksi suurta rakennusta työntekijöilleen ja heidän perheilleen, ensimmäinen niistä valmistui 1953 ja toinen 1956. Toinen niistä oli aikoinaan Alaskan korkein rakennus. Armeija pysyi Whittierissä vuoteen 1960 asti ja siinä vaiheessa asukasluku oli 1200.

Nykyään Whittierissä asuu pysyvästi 218 henkeä, heistä suurin osa asuu edellämainitussa 1956 valmistuneessa talossa. Onkin aika hauskaa ajatella, että kaikki kyläläiset ovat naapureita keskenään ja kaikilla on sama osoite. Opettaja ja oppilaat lähtevät kouluunkin yhdessä, rakennuksesta pääsee sisäkautta koulurakennukseen. 

Tuossa taka-alalla kuva rakennuksesta, jossa asuu lähestulkoon koko kylä.

Toinen armeijan rakentamista taloista seisoo kylän laidalla hylättynä. Sitä ei ole haluttu purkaa, koska siellä on paljon asbestia ja kaiken jätteen poisvieminen olisi hankalaa, koska kylään pääsee vain yksikaistaista tunnelia pitkin tai meriteitse. 

Aika ankean näköinen tämä hylätty rakennus

Whittierissä käy vuosittain 700'000 turistia, mistä syystä sieltä löytyy myös muutamia hotelleja ja ravintoloita. Monet saapuvat Whittieriin nauttimaan kauniista maisemista ja ulkoilusta. Vuonot tarjoavat hienot puitteet esimerkiksi melomiselle. Meidän tavoin, monet saapuvat Whittieriin jäätikköristeilylle.

Meillä kävi vähän huono säkä ilmojen suhteen, koska koko päivä oli sateinen Whittierissä. Kuvat eivät onnistuneet kovin hyvin ja osa upeista vuorista jäi näkemättä sumuisuuden takia. Risteily kesti 3,5 tuntia ja siihen sisältyi myös lounas. Olimme todella tyytyväisiä veneeseen, ruokaan ja henkilökuntaan. Yksi hyvä puoli sateessa oli se, että jäätiköiden sinisyys tulee kunnolla esille ja niitä me ensisijaisesti tulimmekin katsomaan. Kerrottakoon tässä vielä, että seutu jolla Whittier sijaitsee on sademetsää, joten ei kai se ihmekään ole että siellä sataa paljon. Seudulla on myös paljon vesiputouksia, näimme niitä valehtelematta ainakin sata.
Tässä alla kuvia matkan varrelta.

Veneeseen menossa.

Lounas oli oikein makoisa fish and chips.

Vesi oli ihanan väristä.

Yksi monista vesiputouksista.

Mimmit ja jäätikkö.

Yksi näkemistämme jäätiköistä.

Oli omakin pärstä pakko tunkea näihin kuviin :)

Jäätiköistä tippuu mereen paljon jäätä. Jää on niin painavaa, että vain 15% siitä on näkyvissä pinnan yläpuolella. Jää on puhdasta ja veneessä he käyttivät sitä myös juomissa. Alla kuvat koko hullusta perheestä maistelemassa satoja vuosia vanhaa jäätikköjäätä :)

Jäätiköistä tippuu aina välillä jäätä mereen.

Tytöt ja jääpalat.

Jäätikkö jäätä.

Vielä lisää vesiputoksia.

Kun lähdimme ajalemaan Whittieristä kotiinpäin, sää oli jo vähän kirkastumassa. Otin vielä autosta muutaman kuvan upeista maisemista. Kertakaikkisen kaunista täällä.