Kuulumisia lämpöisestä

Täällä on ollut todella lämmin talvi ja kevät. Tässä lähiaikoina lämpötila on ollut 25C tienoilla ja olemme saaneet nauttia mukavista iltapäivistä puistossa. Lämpöiset kelit ovat olleet tervetulleita siinäkin mielessä, että Olivialla on ollut käsi kipsissä viimeiset neljä viikkoa ja pitkähihaista on ollut hieman haasteellista saada kipsin päälle. Olivia kaatui pyörällä ja siitä vasta muutaman päivän päästä aloin epäilemään, että kädessä saattaisi olla murtuma. Röntgenissä se sitten selvisi ja käsi jouduttiin kipsaamaan. Tänään se onneksi saatiin pois ja Olivia pääsi oikein pitkään kylpyyn. Käsivarsi on nyt aika hurjan näköinen kun iho hilseilee pois ja muutamat kohdat ovat vähän punaisia. Onneksi meillä on Suomesta tuotua bebenthenia, eiköhän se sillä parane.

Tässä kuvassa näkyy hyvin Olivian kipsi. Tytöt tässä nauttimassa riisikakkuja meidän takapihalla.

No, ei se kipsi ihan kauheasti haitannut menoa niinkuin kuvasta näkyy.

Viime viikolla olin ensimmäistä kertaa mukana Finlandia Club of Sacramento Valleyn hallituksen kokouksessa, johon siis nyt itsekin liityin. Meillä on mukava joukko eri ikäisiä aktiiveja. Kokous pidettiin syntyjään Suomalaisen pariskunnan kotona. Mies on rakentanut talon jo vuonna 1971 ja sekä arkkitehtuurissa, että sisustuksessa näkyy vahvasti Suomalaisuus. Parasta illassa oli ehdottomasti kunnon sauna ja rouvien kanssa takapihalla istuskelu. Siinä saunotellessa meni ainakin pari tuntia ja kotona olinkin vasta puolenyön jälkeen.

Viime viikonloppuna oli lauantaille ohjelmaa oikein olan takaa. Puolenpäivän jälkeen suuntasimme keskustaan, jossa oli St Patricks day paraati. Saimme hyvät paikat paraatin katseluun, aurinko paistoi vähän turhankin lämpöisesti, joten ostimme auringonvarjot suojaksemme. Tässä kuvia paraatista.

Paraatista meille tuli kova kiire kotiin vaihtamaan vaatteita, sillä illalla lähdimme vielä juhlistamaan ystäväpariskunnan 25-vuotista avioliittoa. Ulkona kelpasi istuskella pitkään koska ilta oli ihanan lämmin. Nämä kemut pidettin erään Suomalais rouvan kotona, joka on muuttamassa toiseen taloon. Tämä hänen entinen talonsa on tulossa myyntiin. Piha on todella suuri ja muutenkin talo todella hyvässä kunnossa ja vielä yhdessä tasossa. Harmi kun me emme ole ihan vielä ostoaikeissa, koska tässä vuokralla on oltava vähintään syyskuun loppuun asti.

Tytöt jammailivat koko illan parsakaalin ja kukkakaalin voimin.

Sophian moovsit.

Tytöillä oli niin kivaa tanssiessa, että itkuhan siitä tuli kun kymmenen aikaan lähdettiin kotiin. Olisivat siis ilmeisesti jatkaneet pikkutunneille saakka. Se on kyllä ihme, että vaikka on ohjelmaa ja menoa koko päivä niin silti eivät nukahda autoon. Meillä oli kotimatkaa noin 30 min ja olivat ihan pirteinä kokoajan. Heitä oli jo ihan vauvanakin vaikea saada nukutettua autoon, oli ihan turha luottaa siihen, että nukkuvat kun on päikkäriaika. Sillä ajattelulla saatiin pilattua aika monta reissua :)

No sitten vielä viimeiseksi muitakin uutisia. Nimittäin me myytiin vihdoinkin meidän Espoon asunto. Kyllä siinä menikin kauan ja tuli vähän persnettoa, mutta aina ei kai voi voittaa. Sanoin meidän välittäjälle, että jos tätä ajattelee epäitsekkäästi niin ihan hyvä jos asuntojen hinnat tulee välillä alaspäinkin. Ainakin Espoossa saa maksaa itsensä kipeäksi pienestäkin asunnosta. Kaupat tehdään vasta ensi perjantaina, mutta ainakin nimet on jo papereissa ja välittäjällä on valtakirja tehdä kaupat meidän puolesta.

On mulla vielä lisääkin uutisia. Meille tulee nimittäin vauva. Laskettuaika on 10.9.2014, joten tässä on nyt 16. raskausviikko meneillään. Olen käynyt jo kaksi kertaa ultrassa ja yksi siellä näyttäisi olevan. Jos matkustajia olisi kaksi niin saattaisin olla jo jossain pyöreässä pehmustetussa huoneessa nurkkia etsimässä. En mä ikinä kuvitellut, että musta tulisi kolmen lapsen äiti (eikä varmaan moni muukaan mut paremmmin tunteva). Se oli vaan sellainen juttu, että nyt tai ei koskaan. Nyt ei sitten tarvi kenenkään ihmetellä jos näytän kuvissa mahanseudulta hieman tukevoituneelta.