Ensimmäinen viikko kotiäitinä

Perjantaina oli viimeinen työpäivä. Nyt on vähän outo olo koska en ole äitiyslomalla tai työtön, olen "vain" kotiäiti. Näillä näkymin olen kotona vuoden tai kaksi. Uskottelen itselleni, ettei urani tuhoudu vaikka olisinkin muutaman vuoden kotona. Tyttöjen syntymän jälkeen olin kotona kuitenkin vain vuoden.
 
Olen aina arvostellut subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta nyt käytän sitä itsekin hyväksi koska tytöillä on vielä syyskuun ajan päivähoitopaikka. Vien heidät sinne 9 jälkeen ja haen 15 aikaan. Tuon kuuden tunnin aikana pakkailen ja käyn läpi tavaroita. Tänään tuossa illalla hinnoittelin tavaroita kirppikselle ja tytöt pyöri siinä jaloissa ja sekoittivat sitä mukaa kun sain jotain valmiiksi. Onneksi ei tarvitse ihan koko urakkaa hoitaa heidän avustuksellaan :)

Olen säännöllisesti vienyt tavaroita kirppikselle, mutta silti etenkin noita omia vaatteita on kertynyt nurkkiin aikas lailla. Ihan ensimmäisenä hinnoittelin kauluspaitoja, koska en usko että niitä kotiäitinä paljon tarvitsen, vaikka en aio ihan verkkarit linjallekkaan heittäytyä. Näitäkin on kertynyt, vaikka osa pesussa :)

Meidän taloyhtiö rajottuu luonnonsuojelualueeseen, jossa me tykätään käydä kävelyllä. Tänäänkin päiväkodin jälkeen käveltiin pitkin poikin tälläisiä ihania polkuja.

Takapihalla syötiin mustikoita ja puolukoita. Näitä maisemia tulee varmasti ikävä.

Jason lähti Sacramentoon vajaa viikko sitten ja on tänään ensimmäistä päivää töissä. Tuossa viikonlopun aikana hän kävi katsomassa muutamia vuokrataloja ja nyt meillä olisi sitten koti valmiina. Sinne pääsee muuttamaan vasta 20 päivä, joten vähän aikaa Jason joutuu asustelemaan hotellissa. Ensimmäinen huonekalu, sänky, on jo ostettu. Sillä pääsee jo pitkälle uudessa talossa. Tilaa on 200m2, joten vähän jotain muutakin huonekaluja täytyy vielä hommata :)